Lainakatto -blogi kertoo yrityksensä myyneestä pienyrittäjästä, joka yrityksen myynnin jälkeen joutuu verottajan hampaisiin myyntivoiton verotukseen liittyen. Blogin tarkoituksena on verkostoitua muiden verottajan hampaisiin joutuneiden yrittäjien kanssa. Tämä ei ole suinkaan ainoa tapaus. Yrityksen nimi ja henkilöt ovat keksittyjä. Eurosummat ovat oikein ja todellisuuteen perustuvia. Yrittäminen on hieno ja tärkeä asia. En haluaisi lannistaa yrittäjäksi aikovia.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Verojuristi rules!

Kuva.

Joulun pyhät meni. Ei nyt ehkä ihan niin mukavissa merkeissä, mitä olisi voinut mennä - mutta nopeasti ne pyhät aina tahtoo kulua. Hyvä ystäväni, ammatiltaan siis verojuristi, oli perheineen matkoilla joulun pyhät. Mutta palasi takaisin suomeen joulun ja uuden vuoden välipäivinä. Hyvä että palasi.

Soittelin sitten verojuristille, että nyt olisi tällainen tilanne - että mitä tässä nyt sitten kannattaisi tehdä? Eihän tämä millään tavalla mikään helppo tilanne ollut. Ennakkovero oli määrätty. Ja kun se oli määrätty, ei sitä suostuttu enää verottajan taholta muuttamaan.

Ja miksi olisi pitänytkään muuttaa?

Minulle oli laskettu vuoden 2009 verovuoden myyntitappioksi noin 70.000 euroa, ja ne olivat nyt jo vanhentuneita. Niitä siis ei voinut enää vähentää nyt saadusta myyntihinnasta tai myyntivoitosta. Ja nimenomaan tästä nyt aiheutuu tämä kummallisuus, että maksettavaa tuli tässä vaiheessa yli 20 tuhatta.

Tuolloin 2009 syntyneet myyntitappiot vanhenivat kolmessa vuodessa. Sen jälkeen lainsäädäntö on muuttunut, ja muutos on ollut monessa suhteessa veronmaksajan hyväksi. Tällä hetkellä omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy (TVL 50.1 §).

Lisää tietoa aiheesta löytyy verohallinnoin sivuilta, tästä linkistä:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutustappioiden_vahentaminen(25217)

Oma ongelmani oli kuitenkin se, että nykypäivän lakia ei voitu soveltaa takautuvasti vuoden 2009 verotukseen. Joten silloin syntyneet tappiot olivat vanhentuneet verotusta seuraavan 3 vuoden aikana. Eikä noihin tappioihin voitu enää vuoden 2015 aikana vedota. Silloin kirjatut myyntitappiot olivat auttamattomasti vanhentuneet. Harmin paikka... Ja tähän kiistattomaan tosiasiaan verottaja ilmeisesti halusi nyt nojautua hyvinkin jääräpäisesti?

Sivumennen sanoen - vanhaksi menneen tappion verottaminen on valtiolle tosi hyvä bisnes. En ole sitä koskaan aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan, mutta homma toimii verottajan näkövinkkelistä esim. näin:

Kuvitellaan, että Yrittäjä ostaa osakeyhtiö A:n ja maksaa siitä 100 euroa. Oletetaan, että osakeyhtiössä on 10 osaketta. Osakkeen hankintahinnaksi tulee täten 10 euroa per kpl.

Sitten yrittäjä myy osakeyhtiö A:n osakkeita 5 kpl, ja saa niiden myynnistä yhteensä 5 euroa. Koska viiden osakkeen hankintahinta oli ollut 50 euroa, tulee myyntitappiota tästä kaupasta 45 euroa. Oletetaan, että vähään aikaan uusia kauppoja ei tule, jolloin tappio menee vanhaksi.

Kun aikaa kuluu vielä vaan lisää, ja siinä sivussa yrityksen arvo taas nousee, sitten yrittäjä lopulta myy ne loputkin 5 osaketta. Tällä kertaa hän saa niiden myynnistä yhteensä 95 euroa. Myös jäljellä olevien viiden osakkeen hankintahinta oli sama 50 euroa, jonka yrittäjä saa vähentää myyntihinnastaan. Sen jälkeen myyntivoiton määräksi jälkimmäisestä kaupasta jää 45 euroa. Muuta vähennettävää ei ole, koska aiemmasta kaupasta syntynyt tappio on jo vanhentunut.

Yrittäjä luultavasti maksaa saamansa myyntivoittoveron ihan kiltisti? Hänen tililleen kuitenkin tuli se 95 euroa, joten 45:stä eurosta myyntivoittoveron maksu käy helposti.

Mutta sitten tuleekin ongelma, jos yrittäjä on rahoittanut yrityksensä oston kokonaan lainarahalla - ja maksaa yrityksen ostoa varten saadun lainansa ensin pois. Näin minullekin kävi.

Jolloin ylläolevasta esimerkistä voidaan hyvin nopeasti nähdä, että osakeyhtiö A maksoi ostohetkellä 100 euroa, ja siitä saatiin myös myyntihetkellä samat 100 euroa, ekassa kaupassa 5 euroa, ja tokassa kaupassa 95 euroa. Tämä 5€ + 95€ riittää juuri ja juuri siihen, että yrittäjä voi maksaa yrityksen ostamiseen saamansa lainan pois. Mutta hänelle itselleen ei todellisuudessa jää yrityksen myynnin jälkeen enää mitään. Koko yrityskauppa katsottuna alusta loppuun meni siis niin, että siitä maksettiin 100 euroa, ja myydessä saatiin 100 euroa, ja mitään voittoa ei todellisuudessa syntynyt.

Silti verottaja vaatii myyntivoittoveroa jälkimmäisen kaupan 45 eurosta, ja sanoo, että sen aikaisemman kaupan myyntitappio 45 euroa on jo vanhentunut, että siihen voi enää vedota... Että maksa pois vaan!

Mistä se lainarahalla liikenteeseen lähtenyt yrittäjä nyt sitten voi tämän jälkimmäisen kaupan myyntivoittoverot maksaa? No ei mistään.

Eihän sitä jälkimmäisen kaupan "myyntivoittoa" ole koskaan edes Suomen setelipainossa eli nykyiseltä nimeltään Gemaltossa painettukaan. Sellaista rahaa ei siis kertakaikkiaan ole, vaan "myyntivoitto" on puhdasta matematiikkaa, eikä perustu euromääräiseen rahavirtojen tarkasteluun.

Jos yrityksen jälleen myynnissä ostaja on ollut molemmilla kerroilla sama taho (niin kuin minullakin oli kun oikeita yrityskauppoja tein), niin myös tämä uusin omistaja on maksanut yrityksestä saman 100 euroa kahdessa erässä - ensin 5 euroa, sitten 95 euroa, eli yritys myytiin loppujen lopuksi ihan samalla hintaa millä se oli aikanaan ostettukin.

OK - tämä oli sivuraide, ja ihan vaan omaa pohdintaa, ja nyt palaan takaisin tämän jutun alkuperäiseen aiheeseen.

Eli mitä voisi tehdä, kun ekan kaupan myyntivoitto oli auttamattomasti vanhentunut?

No - elettiin päivämäärää 30.12.2015. Ja se oli keskiviikkopäivä. Uudenvuoden aaton-aatto. Ja silloin verojuristi muisti tai oivalsi, että hänen henkilökohtainen mielipiteensä on ainakin sellainen, että verottajan täytyy hyväksyä todellinen tapahtumien kulku. Eli jos olen ensin ostanut pienen siivun yrityksen osakkeita - ja jos olen sen jälkeen toisella kaupalla ostanut ison siivun eli loput osakkeista, sekä samalla myös myynyt osan niistä eteenpäin samalla hintaa - saamatta jälkimmäisestä kaupasta voittoa tai tappiota - niin tämän selvityksen täytyy verottajalle kelvata. Ja että oikeasti hän muistelee, että "first-in-first-out" -periaatetta pitää soveltaa vain listattujen yritysten osakkeisiin. Pikkuyritysten osakekauppoihin tätä ei sovelleta.

Siinä puhelun kestäessä huomattiin vielä sitten sellainenkin asia, että vuoden 2009 verotuksen valitusaikaa oli vielä jäljellä 2 päivää.

Eli heti siltä istumalta laatimaan oikaisuvaatimusta vuoden 2009 verotusta koskien. Siinä sitten selostettiin tarkemmin osakekauppojen kulku, ja se - että alunalkaenkaan mitään myyntitappiota ei ollut koskaan syntynyt, jolloin vuoden 2009 verotus olikin toimitettu virheellisesti!!!

Sinne ei olisi alun alkaenkaan pitänyt mitään myyntitappioita kirjata.

Jolloin jos ei tullut myyntitappiota eikä myyntivoittoa vuoden 2009 osakekaupoista (jolloin ensin ostettiin nippu yrityksen osakkeita heinäkuussa, ja myytiin ne saman vuoden syksyllä eteenpäin), niin aivan samoin vuoden 2015 osakekaupoista ei tullut myöskään myyntivoittoa enempää kuin se 5352 euroa (myyntivoitto saadaan laskettua siten, että vuoden 2015 osakemyynnistä vähennetään vuonna 2008 ostetut kalliit osakkeet). Ja tämä summa minulla oikeasti olikin olemassa omalla pankkitililläni - ainakin siihen asti, kunnes tilitin sen summan kokonaisuudessaan verottajalle 20.12.2015.

Täytyy sanoa, että tässä kohtaa oma oloni selvästi helpottui. Toki itsellänikin - vaikka en juristi olekaan - niin oma maalaisjärkikin jo oli sanonut sen, ettei 5352 euron tuloista voi mennä yli 22 tonnin veroja, mutta asia alkoi kuitenkin näyttää siltä, että verottaja saattaisi tämän mittelön voittaa väittämällä (ihan oikein) tappioita vanhentuneiksi...

Mutta nyt, jos saadaan osoitettua, ettei mitään tappioita ole koskaan ollutkaan, niin siinä tuleekin sitten vedettyä matto verottajan jalkojen alta...

Homma on nyt siis tässä vaiheessa jo periaatteessa ihan selvä. Ja lopullinen voittaja mitä ilmeisemmin on jo tiedossa...? Ainakin pitäisi olla. Tai ainakin itse suhtaudun nyt luottavaisin mielin siihen, että en minä tätä juttua häviä...

Mutta verottaja ei anna edelleenkään periksi. Tämä juttu on vasta alussa, ja tähän juttuun tulee vielä paljon jatkoa. Sen verran voin jo kertoa, että se jatko ei mitenkään mukavalta tunnu, eikä kuulosta...

Joten pysykääpä kuulolla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti