Asunto meni

Viimeisestä päivityksestä onkin jo kulunut kokonainen kuukausi. Ei ole näet ollut mitään uutta kerrottavaa. Ulosotosta tuli kuukausi sitten vireilletulon tiedoksianto. No mitäpä siihen sitten voi reagoida? Asian eteneminen saatettiin tiedoksi.

Tänään tuli sitten ulosotosta seuraava kirje. Asuntoni on ulosmitattu 7.4.2016 klo 10:40. Sain siitä tosin tiedon vasta nyt vappuaaton aattona. En tiedä miten tämä tiedonkulku nyt kestikään näin kauan, sillä päätöksen valitusaika on 3 viikkoa, ja valitusaika ulosottopäätöksestä on siis päättynyt eilen, eli 28.4.2016.

Täytyy sanoa, että kyllä tämä tällainen vaan jaksaa nostattaa tunteita... Vaikka eihän tässä sinänsä mitään hätää ole, jos asunto menee kaupaksi johonkin edes jotenkin järkevään hintaan, siitä pitäisi saada ainakin 80 tonnia, joka tosin asuntojen oikeaan markkinahintaan suhteutettuna on todella pieni raha (siis eihän tuolla summalla Vantaalta kukaan saa tänä päivänä ostettua yhtään mitään, minkä asian jokainen varmasti hyvin tietää ja ymmärtää?), mutta jos ei tämän enempää myydessä rahaa tule, niin siltikin siitä jäisi minulle ulosottoviraston tekemän laskelman mukaan itselleni vielä 32 tonnia. Ja se raha riittää aivan komeasti vuokratakuisiin, jos tästä nyt sitten vuokra-asuntoa pitää lähteä etsimään.

Ulosottoviraston ilmoitus: Asunto-osakkeet on ulosmitattu.

Sama paperi vähän eri kuvakulmasta.

Otetaanpas nyt tässä kohtaa vielä pikakelauksena, että mistä tämä koko soppa saikaan alkunsa.

Alun perin ostin yrityksen kahdella eri kaupalla, ja sitten sen jälkeen myin sen kahdella eri kaupalla. Ensimmäinen kauppahinta oli ennen suhdannekäännettä ns. hyvään aikaan, jolloin kaikki oli pirun kallista, ja jälkimmäinen osto oli suhdannekäänteen jälkeen 2009, jolloin kaikki oli pirun halpaa.

Jälkimmäisen halvalla hintaa ostetun osuuden yrityksestä myin heti eteenpäin samalla hintaa. Ei siinä mitään sen kummallisempaa dramatiikkaa ollut. Verottaja kuitenkin tulkitsi, että olisin myynyt aikaisemmin kalliisti hankitut osakkeet isolla tappiolla. Ja ne tappiot on nyt menneet jo vanhaksi, eikä minulla ole (verottajan mielestä) muuta vähennettävää kuin ne halvalla saadut osakkeet. Ja tällä laskukaavalla tulee iso luovutusvoitto, josta minua nyt verotetaan.

Jos kuitenkin katsotaan euromääräistä rahaliikennettä, niin sitten kun matemaattisesti kahdesta myynnistä vähentää pois kahdet ostot - erotus on 5352 euroa, eli sen suuruinen on todellinen luovutusvoitto, jonka olen saanut - ja jonka olen kokonaisuudessaan verottajalle jo tilittänyt, ja enempää rahaa minulla ei ole. Eikä verottaja myös anna aikaa lähteä tienaamaan niitä vielä "puuttuvia" rahoja, vaan saatavat laitetaan heti ulosottoon.

Ja kun se puuttuva summa on yli 17 tonnia, niin voin sanoa, että ei se sellainen raha minun nykyisellä tulotasollani kovin äkkiä löydy. Nettotuloilla sentään pitäisi elääkin. Eikä ne nettotulot itselläni kovin suuret ole.

Itse koen kohtuuttomana sen, että kun tein valituksen tästä jutusta, eli että jos tulot eli luovutus voitto on suuruudeltaan 5 tonnia, niin eihän sen suuruiseen voittoon nyt voida 22 tonnin veroja määrätä.

Valitustani ei otettu edes käsittelyyn, koska se oli ennen aikainen.

Sitten valitin vuoden 2009 verotuksestani, jonne ne tappiot oli kirjattu - eli selostin, että eihän se asia näin ole mennyt - olen ensin ostanut halpoja osakkeita, ja heti sen jälkeen myynyt ne eteenpäin, eikä siitä tullut käytännössä yhtään voittoa eikä tappiotakaan - vaikka verottaja sen vuoden verotukseeni kirjasikin tosi isot tappiot (jotka sittemmin vanhentuivat, eikä niihin voida enää vedota - nyt kun tuli myyntivoittoa vuoden 2015 verotuksessa).

Vaikka mitään valitustani ei ole edes käsitelty, niin silti asunto meni, eli ulosmittaus käynnistyi välittömästi.

Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa verotus perustuu lakiin. Eikä Suomessa ole sellaista lakia, jossa luovutusvoittolaskenta olisi määrätty first-in-first-out -periaatteen varaan. Se on ihan verottajan oma keksintö, ja varmasti toimiikin useimmissa tapauksissa ihan hyvin ja oikeudenmukaisesti. Mutta aina sitä ei pitäisi soveltaa - esim. tässä minun tapauksessani ei olisi pitänyt soveltaa, koska lopputulos on täysin kohtuuton (5 tonnin tuloista menee 22 tonnin verot).

Suomessa ei myöskään ole sellaista lakia, että määrätty vero voisi olla yli 100% saaduista tuloista. Nyt näin on kuitenkin käynyt.

Ja verottaja ei ota tekemiäni verovalituksia käsittelyyn (tai ottaa toki aikanaan, mutta ne on tällä hetkellä vielä pitkässä käsittelyruuhkan jonoissa), niin on tämä kyllä aikalailla kohtuuton tilanne, että jos lopussa ilmenee, että veropäätös olikin virheellinen ja aiheeton, niin siihen mennessä minä olen jo ehtinyt menettää asuntoni, koska siihen mennessä se lienee jo ulosmitattu.

No, mitäs tässä nyt sitten pitäisi tehdä? Tehdyistä päätöksistä ei ainakaan voi valittaa mihinkään, tai sen verran mitä voi - olen jo valittanut. Käytännössä voitaneen katsoa, että olen kuitenkin verottajan tekemien päätösten suhteen ollut täysin ilman valitusoikeutta mihinkään suuntaan.

Ehkäpä teen sitten valituskirjelmän ihan vaikka Eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska Suomi ei voi toimia niin, että viranomainen voi asiaan liittyviä - ja varmasti ihan aiheellisia valituksia tutkimatta laittaa ulosottotoimenpiteitä päälle. Ja varsinkin kun nämä toimenpiteet nyt kohdistuvat velallisen asuntoon, niin toimenpiteiden todellinen vaikutus joka päiväiseen elämään on aika raju...

Tapaus Heikki Kinnunen

Heikki Kinnunen täyttää 70 vuotta. Ulosottovelkoja hänellä on vielä 4 vuotta jäljellä. Uskomaton tapaus tämäkin:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000051827.html

"Minun tapauksessani 2,5 miljoonan (markan) liikevaihdosta sen aikaista rahaa veroseuraamukset olivat 5,5 miljoonaa. Tätä minä ihmettelen. Vaikka olisin kantanut koko liikevaihdon verottajalle, olisin jäänyt verottajalle velkaa kolme miljoonaa", tilitti Kinnunen radio-ohjelmassa.

Tässä mittakaavassa oma juttuni tuntuu jo todella pieneltä. Ehkä prosentuaalisesti pärjäisin vielä Heikille, jolla verot olivat 220 prosenttia tulojen määrästä. Itselläni veroprosentiksi tuli 427% (verojen määrä oli 22865,05 euroa ja tähän kohtaan kohdistuva tulo eli myyntivoiton määrä oli 5352,00 euroa).

Molemmilla - sekä Kinnusen Heikillä, että minullakin on tällaisissa tilanteissa ongelmana se, että verovelkaa ei pysty kovin nopeasti maksamaan pois. Heikillä on nyt 90-luvun verokärhämistä kulunut jo likemmäs 25 vuotta, ja Heikki vapautuu piinasta vasta 74-vuotiaana.

Itse pääsen paljon vähemmällä - kävi miten kävi. Aika aggressiivista tämä verottaminen tuntuu Suomessa välistäin vaan olevan, vaikka itse toki toivon ja oletan, että omat ylisuuret verot vielä poistuisivat oikaisuvaatimusten kautta, kunhan ne vaatimukset vaan aikanaan saadaan käsiteltyä.

Eipä kait tässä sitten voi muuta kuin toivotella onnea ja terveyttä 70v Heikille ja ymmärtämystä ja viisautta verottajalle. Nämä toivotukset menevät varmastikin tarpeeseen.

Heikki Kinnunen (Kuva Youtubesta)

Tässä vielä 70-vuotisjuhliin valmistuvan Heikin haastattelu Iltalehdessä:

http://www.iltalehti.fi/viihde/2016033021338548_vi.shtml

Joskus muuten kuulee puheita, että velat vanhenee tai että veloista voisi vapautua 15 vuodessa (tai jonkun muun ajan kuluessa). Heikki Kinnunen on ollut kuitenkin valtiolle tuottoisa ulosmittauksen kohde jo likemmäs 25 vuotta - ja on vielä 4 vuotta lisääkin. Eli ei ne velat mihinkään vanhene koskaan (?), jos velkoja vaan muistaa pitää huolta siitä, että velan vanheneminen ei pääse tapahtumaan?

Uhkaus toteutui

Blogin tarina alkoi marraskuusta 2015. Tällä hetkellä blogin tarinassa alkaa olla aikaviive kurottu kiinni, ja lähestytään nykypäivän tilannetta.

Verottaja oli useaan otteeseen uhkaillut tai vihjaillut, että jos määrättyä ennakkoveroa ei maksa, sen periminen saattaa johtaa ulosottoon. Maaliskuussa 2016 tämä uhkaus sitten toteutuikin.

Nimittäin 13.3.2016 tuli Itä- ja Keski-Uudenmaan Ulosottovirastosta kirjekuori. Kirjekuoressa oli vireilletuloilmoitus. Toisin sanoen - ennakkovero 2015 oli nyt laitettu perittäväksi ulosottoon.

Ulosottoviraston kirje. Ennakkoverot vuodelta 2015 oli laitettu ulosottoon.

13.3.2016 saapuneella kirjeellä vaaditaan 18.073,31 suoritusta 29.3.2016 mennessä.

Maksuaikaa oli siis annettu noin parisen viikkoa.

Viimeisellä sivulla oli erilaisia ohjeita ja uhkauksia, mitä mahdollisesti saattaa seurata, jos velkaa ei saada perittyä.

Jos ei ihan mukavissa merkeissä alkanut joulun vietto 2015, niin ihan mukavissa merkeissä ei myöskään alkanut pääsiäisen vietto maaliskuussa 2016... :-(

Nyt siis tällä hetkellä tilanne on sellainen, että ensin olen yrittänyt hakea vapautusta 2015 vuoden ennakkoverosta, koska oman näkemykseni mukaan 5352,00 euron luovutusvoittoverolle ei voida asettaa 22865,05 euron veroseuraamusta.

Se on ainakin kiistaton tosiasia, että myyntivoitto (joka oman matematiikkani mukaan lasketaan siten, että myyntitulosta vähennetään ostohinta), niin myyntivoitto on matemaattisesti ja kiistattomasti tuo 5.352,00 euroa. Kauppakirjat ostoista ja myynneistä on toimitettu myös verottajalle.

Paljonko siitä erotuksesta eli myyntivoitosta sitten pitää veroja maksaa? Siitä asiasta on nyt sitten ilmeisesti vähän erilaisia näkemyksiä...

Verottajan näkemys on se, että veron määrä on 22.865,05 euroa. Tällainen luku saadaan käyttämällä "first-in-first-out" -periaatetta, jolloin tämän periaatteen mukaisesti ensin vahvistetaan 2009 verotukseen isot myyntitappiot. Sitten kun ne aikanaan vanhenevat, niihin ei voi vedota, ja sen jälkeen kun myyn loputkin osakkeista, sitten vähennettävää myyntisummasta ei enää käytännössä ole...

Todellisuus on hyvin paljon yksinkertaisempi.

Ostin ja myin osakkeet kahdessa erässä. Jälkimmäisellä kertaa hankitut osakkeet tuli heti myytyä muutaman kuukauden viipeellä samalla hintaa eteenpäin. Myyjänä ollut yrityksen perustajapariskunta jäi eläkkeelle, ja tarvitsin heidän tilalleen uuden yhtiökumppanin. Tämä oli siis ihan normaalia liiketoimintaa.

Ensimmäisellä kertaa ja ennen suhdannekäännettä hankitut kalliimmat osakkeet on myyty nyt kesällä 2015, ja niistä saatu voitto on 5.352,00 euroa. Käytännössä juurikana tämän enempää omalla pankkitililläni ei rahaa myöskään ole.

Jolloin koska omalla pankkitililläni ei tällaista vaadittua 22.865,05 euron summaa ole (rahoitin yrityskaupat lähipiirilainalla, jonka olen nyttemmin jo maksanut pois), niin ainoa mitä minulle jäi, oli myynneistä saatu myyntivoitto, ja seuraavaksi yritin saada lisää maksuaikaa minulle määrätyille veroille.

Verottaja olisi suostunutkin 12 kuukauden maksuaikaan.

Se olisi kuitenkin merkinnyt kuukausittaiseksi maksueräksi yhteensä 22.865,05€ / 12kk =  1905,41 euroa per jokainen kuukausi yhden vuoden ajaksi. Tällaista rahaa tavallisella palkansaajalla ei kuitenkaan kuukausittain ole. Tai ei ainakaan minulla ole! Eikä tällaisia summia voitaisi minulta edes ulosoton kauttakaan kuukausittain vaatia. Täten lisämaksuaikapyyntö päättyi verottajan suuntaan täysin tuloksettomana.

Verotoimistossa ei edes ymmärtänyt mistä tässä asiassa nyt on kyse, vaan virkailija alkoi puhelimessa jankkaamaan siitä, että jos olisin jo verovuoden aikana maksanut kuukausittain enempi ennakoita, niin tältä tilanteelta olisi kuulemma vältytty.

No siitähän tässä asiassa ei ole ollenkaan kyse!

Kyse on siitä, että en ole koskaan eläissäni tällaista 22.865,05 euron rahasummaa nähnytkään - vaan todellisuudessa se myyntivoitto, jonka olen saanut - se oli yhteensä suuruudeltaan osto- ja myyntihinnan erotus eli vain 5.352,00 euroa. Tämän kyseisen summan olenkin jo kokonaisuudessaan verohallinnolle tilittänyt 20.12.2015. Ja koska enempää rahaa ei nyt tähän hätään ole, en ole pystynyt loppuosaa vaaditusta verosta suorittamaan.

Koska en onnistunut saamaan vapautusta vuoden 2015 ennakkoverosta (hakemus oli verottajan ilmoituksen mukaan ennen aikainen, eikä sitä oteta edes käsittelyyn ennen kuin lokakuussa 2016). Ja koska en onnistunut saamaan lisää aikaa ennakkoverojen maksulle, niin seuraavaksi yritin oikaista vuoden 2009 verotusta. Sinnehän ne aiheettomat myyntitappiot oli merkitty. Sillä eihän minulle vuonna 2009 siitä mitään myyntitappioita tullut, että ensin ostin osakkeet - ja sitten myin ne samalla rahalla taas eteenpäin. Tätäkään hakemusta ei vielä olla otettu edes käsittelyyn, koska verottaja ilmoitti, että heillä on tässä kohtaa 6 kuukauden käsittelyruuhkat...

Jos verottajalla mikään muu ei pelaa, niin ulosotto näköjään pelaa - se alkaa per heti, vaikka mitään tekemiäni oikaisuvaatimuksia ei olla otettu edes käsittelyyn.

Nyt sitten seuraavaksi alkaa ilmeisestikin ulosoton toimenpiteet, ja maksusuunnitelman laatiminen ulosottoviraston kanssa. Eikä se ulosottokaan mikään ilmainen palvelu ole. Tähän mennessä uloston kustannus on 210,00 euroa - ja siihen vielä viivästyskorot päälle.

Myyntivoittoverotuksen sudenkuopista

Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu, ja verotuksesta säädetään aina lailla. Jos verotus kohdistuu henkilöön tai kuolinpesään, veron perusteena on tulo. Tulolajit tässä tapauksessa ovat ansiotulo, ja pääomatulo. Verotus on Suomessa nettomääräistä, joka tarkoittaa sitä, että  bruttotuloista saadaan vähentää verovähennyksinä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.

Hyvät ja selkokieliset ohjeet myyntivoiton laskemiseksi löytyy mm. tästä linkistä:

http://www.veronmaksajat.fi/sijoittaminen/myyntivoitto-eli-luovutusvoitto/

Lainsäätäjä voi tarkemmin määrätä paljonko vähennyksiä saa tehdä, tai miten nettotulon määrä lasketaan. Luovutusvoiton verotuksessa ei ole onnistuttu kovinkaan hyvin. Tässä linkistä varsin hyvä kiteytys myyntivoittoverotuksen sudenkuopista:

http://www.nordnetblogi.fi/myyntivoittoverotuksen-sudenkuopista/25/08/2013/

Linkissä olevan blogin kirjoittaja kertoo, että hänellä oli 1990-luvun alkuvuosina onnettomia asiakkaita, joita osakkeita myydessä ilmeisesti verotettiin hyvinkin rankasti, eli he eivät välttämättä saaneet edes "omiaan pois". Luovutusvoittojen verotus on ollut siis jo pidemmän aikaa retuperällä. Tarkoitus verotuksessakin kai on se, että verotettavan nettotulon suuruus osattaisiin määritellä mahdollisimman hyvin ja oikealla tavalla.

Jos nettotulo lasketaan ja arvioidaan liian pieneksi, silloin osa tulosta jää verottamatta. Jos taas nettotulo lasketaan ja arvioidaan liian suureksi, silloin saatua tuloa verotetaan liian rankalla kädellä. Erityisen raskas verotuksesta tulee silloin, jos euromääräisen tarkastelun perusteella määrätyn veron määrä on suurempi kuin saatu tulo.

Itselleni kävi juuri näin. Määrätty vero on huomattavasti suurempi, kuin yrityskaupoista kokonaisuutena saatu voitto, jolloin vaikeuksia on jo siinäkin, että mistä vaaditun summan löytäisin? Ja verottajan viestittely on vielä sen suuntaista, että eräpäivä on hyvin pian, ja aikaa vaaditun summan löytämiseksi on annettu hyvin vähän. Ja jos vaaditun summan jostain "löytää" eli ansaitsee - siitä ansaitsemisestakin menee ensiksi verot päältä... Nettomääräisenä tuloja ei saa muuta kuin metsämarjoja keräämällä. Jopa tyhjien pullojen ja tölkkien keräily on veronalaista tuloa, vaikka juuri kukaan ei niistä veroja taida käytännössä kuitenkaan maksaa? Yhtenä ongelmana verottajan näkökulmasta varmasti on juuri sekin, että paljon tuloja jää verottamatta kokonaan, jos verovelvollinen ei tee kaikista saamistaan tuloista mitään ilmoitusta.

Itse en kuitenkaan katso kuuluvani siihen joukkoon, joka jättäisi verot ilmoittamatta. Yritys, jonka omistin - toimi sellaisella alalla, ettei tulojen ilmoittamatta jättämiseen ollut edes mitään mahdollisuuksiakaan. Yrityksen kaikki tuotot kun kulkivat automaattisesti pankkitilin kautta. Itse en myöskään nyt yritä veroja vältellä - olenhan jo nyt maksanut verohallinnon pankkitilille 100%:sti sen myyntivoiton, mitä olen ylipäätään saanut. Ja olen yrittänyt saada siihen sovittu myös jotain järkevää ja realistista maksuaikataulua - siinä kuitenkaan onnistumatta.

Nimenomaan tämä toimintatapa oli ymmärtääkseni hyvinkin kohtalokas edellisen laman aikaan, eli 1990 luvulla. Silloin verottaja veti lukuisat yritykset armotta konkurssiin - antamatta silloinkaan yhtään armonaikaa verojen maksamiselle. Moni yrittäjä oli saanut siipeensä esim. markan devalvoitumisesta tai oman asiakkaan tai yhteistyökumppanin konkurssista. Jos tilapäisestä rahapulasta johtuen myös veroja jäi maksamatta, niin verottaja vastasi asiaan nopeasti konkurssihakemuksella puristaakseen yrityksestä tai yrittäjältä rahat ulos.

Näköjään sama meno jatkuu yhä vieläkin, eikä verotoimistossa mikään ole muuttunut? Eikä taida jatkossakaan mikään tulla muuttumaan?

Muutoksista ennakkoon varoittava kyltti.

Verottaja (jos ymmärtää englantia?) ei tätä polkua tämän pidemmälle kulje?

Uusi takaisku

Uusivuosi sujui leppoisasti. Verojuristin neuvojen mukaisesti tein vuoden 2009 verotusta koskien oikaisuvaatimuksen. Toimitin sen ihan henkilökohtaisesti verohallinnon Myyrmäen toimipisteeseen, jossa se kuitattiin vastaanotetuksi. Tämä varotoimi tehtiin siksi, että jos oikaisuvaatimusta ei olisi jätetty määräaikaan eli 31.12.2015 mennessä, sitä ei olisi pakko ottaa myöhästyneenä enää käsittelyyn, ja sen jälkeen vuoden 2009 verotusta ei voitaisi enää muuttaa. Sinne jäisi se noin 70000 euron tappio, joka myös oli sitä seuraavan 3 vuoden kuluessa jo vanhentunut.

Mutta oikaisuvaatimus siis tehtiin, ja se tehtiin määräajassa. Ja se helpotti. Onneksi satuin olemaan vanhaan hyvään ystävääni yhteydessä, sillä verotoimistosta en tällaista palvelua saanut. Sieltä suunnalta vaan jankutettiin, että sinun olisi jo verovuoden aikana pitänyt maksaa enempi ennakkoveroja, niin sitten ei olisi tullut niin paljon ennakon täydennystä vuoden lopussa. Että oli ihan oma vikasi, kun näin nyt kävi...

Vuoden vaihteen jälkeen jatkoin taas iltaisin talon rakentamista. Marraskuun jälkeen, kun tämä sekoilu alkoi, oli jatkuvasti "takki tyhjä" -fiilis, eikä silloin enää iltaisin huvittanut rakennustöitä tehdä yhtään. Mutta tammikuussa taas sirkkeli lauloi ja vasaran naputus kuului. Mieli oli virkeä.

Kunnes tuli tammikuun 20. päivä 2016.

Verottajalta tuli jälleen postia. Tällä kertaa otsikossa luki maksumuistutus. Verottaja muistutti, että ennakontäydennysmaksusta oli vielä maksamatta 17513,05 euroa. Viivästyskorkojakin oli ehtinyt tulla jo 164,18 euroa. Yhteensä maksettavaa oli täten 17677,23 euroa. Ja maksuaikaa oli annettu 18 päivää - kirje oli päivätty 20.1.2016. Eräpäivä oli 08.02.2016.

Verottaja muistutti, että loppuosa velasta oli edelleenkin maksamatta.

Eräpäivä maksulle oli 08.02.2016.

Soitin taas uudelleen verotoimistoon saatuani tämän kirjeen. Tällä kertaa en enää yrittänyt neuvotella lisää maksuaikaa 08.02.2016 päivämäärälle. Tiesin jo vanhastaan, että maksuajan suhteen en mitään järkevää ehdotusta tulisi saamaan.

Mutta tämän kertaisessa soitossani ihmettelin sitä, että miksi tällainen kirje ylipäätään tuli?

Olinhan juuri jättänyt ihan oikeaoppisesti ja todistettavasti ja määräaikaan mennessä oikaisuvaatimuksen, joka koski vuoden 2009 verotusta. Ja niin minä kuin hyvä ystäväni verojuristikin suhtauduttiin molemmat aika optimistisesti oikaisuvaatimuksen läpimenovaatimuksiin. Joten asiat piti olla jo kunnossa. Ainakin omasta mielestäni. Eli ihmettelin kovasti, että mitä nämä tämmöiset "jos et maksa eräpäivään mennessä, niin uhkaamme ulosottotoimilla" -muotoiset kirjeet oikein nyt sitten meinaa?

Ja vastaus oli, että siinä vaiheessa ei vielä tapahdu mitään, kun oikaisuvaatimus verohallinnon toimipisteeseen jätetään. Se kyllä kirjataan saapuneeksi, mutta se joutuu 6kk käsittelyjonoon, ja vasta sitten asian käsittely alkaa.

Siis mitä hittoa? Ei voi olla totta....

Vai voiko sittenkin olla totta, että valitusten käsittely aloitetaan vasta 6kk viiveellä, mutta samaan asiaan liittyvät ulosottotoimenpiteet voidaan aloittaa välittömästi? Vastaus oli, että kyllä asia on juuri näin. Valitusten käsittely kestää puoli vuotta. Mutta ulosottotoimet voidaan käynnistää välittömästi.

Siis tämähän on aivan uskomatonta?

Mitäpä jos vangitseminenkin tapahtuisi tällaisen samanlaisen proseduurin kautta?

Kertauksen vuoksi - jospa kerron miten laki tässä kohtaa menee. Se menee siis näin: Vangitseminen on siis kaikkein ankarin pakkokeino, ja siitä päättää aina tuomioistuin. Vangitsemisasian yhteydessä tuomioistuin päättää, mihin mennessä syyte vangittua vastaan on viimeistään nostettava. Vangitseminen jatkuu, kunnes toisin päätetään. Vangitsemisasia on käsiteltävä uudelleen kahden viikon välein, jos rikoksesta epäilty sitä vaatii. Ja joka kerran, kun vangitsemisasiaa käsitellään, vangitulla on mahdollisuus itse puolustaa itseään. Se on kansalaisen perusoikeus.

Mutta jos meneteltäisiin tässäkin asiassa samalla tavalla, mitä verohallinto on menetellyt omassa asiassani (ja tuhansissa muissa vastaavissa asioissa siinä rinnalla samaan aikaan), niin silloin verohallinnon valvonnassa vangitseminen tapahtuisikin niin, että vangitsemisoikeudenkäynnissä oikeuspaikalla on nauhuri. Syytetty voi painaa "record play" nappeja, ja alkaa selostamaan omaa kertomustaan nauhalle. Sikäli mikäli hänellä on asiaan jotain sanottavaa. Ja sen jälkeen nauhoitus kirjataan tapahtuneeksi, ja syytetty passitetaan vankilaan 6 kuukauden ajaksi odottamaan vangitsemisoikeuden käynnin nauhoituksen käsittelyä. Jos sitten nauhoituksen perusteella todetaan, ettei vangitsemisen edellytyksiä ollutkaan olemassa, sitten 6kk vangittuna ollut tietysti päästettäisiin vapaaksi.

Kätevää, eikö totta?

Siis yllä oleva voi olla ehkä jonkun mielestä "hauska juttu", mutta itseäni tämä ei nyt välttämättä naurata juuri ollenkaan. Elämme siis oikeusvaltiossa, jossa kansalaisella ei ole mitään mahdollisuuksia puolustaa itseään omassa asiassaan.

Summa-summarum - tähän mennessä olen
a) Anonut vapautusta 2015 jättisuurista veroista. Hakemusta ei otettu edes käsittelyyn. Se oli ennen aikainen, ja käsittely voi alkaa vasta lokakuussa 2016.
b) Tämän jälkeen olen anonut lisää maksuaikaa. Se ei onnistunut, koska en olisi kyennyt maksamaan vaadittua summaa 12 kk aikana, ja sitä pidemmistä maksuajoista ei suostuttu keskustelemaan.
c) Tämän jälkeen olen tehnyt oikaisuvaatimuksen vuoden 2009 verotusta koskien. Alun perin siellähän se virhe oli tapahtunut. Tätä asiaa ei aleta käsittelemään ennen kuin vasta 6kk odottelun jälkeen.

Nämä yllä olevat seikat eivät estä verohallinnon mukaan sitä, etteikö ulosottotoimet voisi kuitenkin alkaa per heti.

Verojuristi rules!

Kuva.

Joulun pyhät meni. Ei nyt ehkä ihan niin mukavissa merkeissä, mitä olisi voinut mennä - mutta nopeasti ne pyhät aina tahtoo kulua. Hyvä ystäväni, ammatiltaan siis verojuristi, oli perheineen matkoilla joulun pyhät. Mutta palasi takaisin suomeen joulun ja uuden vuoden välipäivinä. Hyvä että palasi.

Soittelin sitten verojuristille, että nyt olisi tällainen tilanne - että mitä tässä nyt sitten kannattaisi tehdä? Eihän tämä millään tavalla mikään helppo tilanne ollut. Ennakkovero oli määrätty. Ja kun se oli määrätty, ei sitä suostuttu enää verottajan taholta muuttamaan.

Ja miksi olisi pitänytkään muuttaa?

Minulle oli laskettu vuoden 2009 verovuoden myyntitappioksi noin 70.000 euroa, ja ne olivat nyt jo vanhentuneita. Niitä siis ei voinut enää vähentää nyt saadusta myyntihinnasta tai myyntivoitosta. Ja nimenomaan tästä nyt aiheutuu tämä kummallisuus, että maksettavaa tuli tässä vaiheessa yli 20 tuhatta.

Tuolloin 2009 syntyneet myyntitappiot vanhenivat kolmessa vuodessa. Sen jälkeen lainsäädäntö on muuttunut, ja muutos on ollut monessa suhteessa veronmaksajan hyväksi. Tällä hetkellä omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy (TVL 50.1 §).

Lisää tietoa aiheesta löytyy verohallinnoin sivuilta, tästä linkistä:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutustappioiden_vahentaminen(25217)

Oma ongelmani oli kuitenkin se, että nykypäivän lakia ei voitu soveltaa takautuvasti vuoden 2009 verotukseen. Joten silloin syntyneet tappiot olivat vanhentuneet verotusta seuraavan 3 vuoden aikana. Eikä noihin tappioihin voitu enää vuoden 2015 aikana vedota. Silloin kirjatut myyntitappiot olivat auttamattomasti vanhentuneet. Harmin paikka... Ja tähän kiistattomaan tosiasiaan verottaja ilmeisesti halusi nyt nojautua hyvinkin jääräpäisesti?

Sivumennen sanoen - vanhaksi menneen tappion verottaminen on valtiolle tosi hyvä bisnes. En ole sitä koskaan aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan, mutta homma toimii verottajan näkövinkkelistä esim. näin:

Kuvitellaan, että Yrittäjä ostaa osakeyhtiö A:n ja maksaa siitä 100 euroa. Oletetaan, että osakeyhtiössä on 10 osaketta. Osakkeen hankintahinnaksi tulee täten 10 euroa per kpl.

Sitten yrittäjä myy osakeyhtiö A:n osakkeita 5 kpl, ja saa niiden myynnistä yhteensä 5 euroa. Koska viiden osakkeen hankintahinta oli ollut 50 euroa, tulee myyntitappiota tästä kaupasta 45 euroa. Oletetaan, että vähään aikaan uusia kauppoja ei tule, jolloin tappio menee vanhaksi.

Kun aikaa kuluu vielä vaan lisää, ja siinä sivussa yrityksen arvo taas nousee, sitten yrittäjä lopulta myy ne loputkin 5 osaketta. Tällä kertaa hän saa niiden myynnistä yhteensä 95 euroa. Myös jäljellä olevien viiden osakkeen hankintahinta oli sama 50 euroa, jonka yrittäjä saa vähentää myyntihinnastaan. Sen jälkeen myyntivoiton määräksi jälkimmäisestä kaupasta jää 45 euroa. Muuta vähennettävää ei ole, koska aiemmasta kaupasta syntynyt tappio on jo vanhentunut.

Yrittäjä luultavasti maksaa saamansa myyntivoittoveron ihan kiltisti? Hänen tililleen kuitenkin tuli se 95 euroa, joten 45:stä eurosta myyntivoittoveron maksu käy helposti.

Mutta sitten tuleekin ongelma, jos yrittäjä on rahoittanut yrityksensä oston kokonaan lainarahalla - ja maksaa yrityksen ostoa varten saadun lainansa ensin pois. Näin minullekin kävi.

Jolloin ylläolevasta esimerkistä voidaan hyvin nopeasti nähdä, että osakeyhtiö A maksoi ostohetkellä 100 euroa, ja siitä saatiin myös myyntihetkellä samat 100 euroa, ekassa kaupassa 5 euroa, ja tokassa kaupassa 95 euroa. Tämä 5€ + 95€ riittää juuri ja juuri siihen, että yrittäjä voi maksaa yrityksen ostamiseen saamansa lainan pois. Mutta hänelle itselleen ei todellisuudessa jää yrityksen myynnin jälkeen enää mitään. Koko yrityskauppa katsottuna alusta loppuun meni siis niin, että siitä maksettiin 100 euroa, ja myydessä saatiin 100 euroa, ja mitään voittoa ei todellisuudessa syntynyt.

Silti verottaja vaatii myyntivoittoveroa jälkimmäisen kaupan 45 eurosta, ja sanoo, että sen aikaisemman kaupan myyntitappio 45 euroa on jo vanhentunut, että siihen voi enää vedota... Että maksa pois vaan!

Mistä se lainarahalla liikenteeseen lähtenyt yrittäjä nyt sitten voi tämän jälkimmäisen kaupan myyntivoittoverot maksaa? No ei mistään.

Eihän sitä jälkimmäisen kaupan "myyntivoittoa" ole koskaan edes Suomen setelipainossa eli nykyiseltä nimeltään Gemaltossa painettukaan. Sellaista rahaa ei siis kertakaikkiaan ole, vaan "myyntivoitto" on puhdasta matematiikkaa, eikä perustu euromääräiseen rahavirtojen tarkasteluun.

Jos yrityksen jälleen myynnissä ostaja on ollut molemmilla kerroilla sama taho (niin kuin minullakin oli kun oikeita yrityskauppoja tein), niin myös tämä uusin omistaja on maksanut yrityksestä saman 100 euroa kahdessa erässä - ensin 5 euroa, sitten 95 euroa, eli yritys myytiin loppujen lopuksi ihan samalla hintaa millä se oli aikanaan ostettukin.

OK - tämä oli sivuraide, ja ihan vaan omaa pohdintaa, ja nyt palaan takaisin tämän jutun alkuperäiseen aiheeseen.

Eli mitä voisi tehdä, kun ekan kaupan myyntivoitto oli auttamattomasti vanhentunut?

No - elettiin päivämäärää 30.12.2015. Ja se oli keskiviikkopäivä. Uudenvuoden aaton-aatto. Ja silloin verojuristi muisti tai oivalsi, että hänen henkilökohtainen mielipiteensä on ainakin sellainen, että verottajan täytyy hyväksyä todellinen tapahtumien kulku. Eli jos olen ensin ostanut pienen siivun yrityksen osakkeita - ja jos olen sen jälkeen toisella kaupalla ostanut ison siivun eli loput osakkeista, sekä samalla myös myynyt osan niistä eteenpäin samalla hintaa - saamatta jälkimmäisestä kaupasta voittoa tai tappiota - niin tämän selvityksen täytyy verottajalle kelvata. Ja että oikeasti hän muistelee, että "first-in-first-out" -periaatetta pitää soveltaa vain listattujen yritysten osakkeisiin. Pikkuyritysten osakekauppoihin tätä ei sovelleta.

Siinä puhelun kestäessä huomattiin vielä sitten sellainenkin asia, että vuoden 2009 verotuksen valitusaikaa oli vielä jäljellä 2 päivää.

Eli heti siltä istumalta laatimaan oikaisuvaatimusta vuoden 2009 verotusta koskien. Siinä sitten selostettiin tarkemmin osakekauppojen kulku, ja se - että alunalkaenkaan mitään myyntitappiota ei ollut koskaan syntynyt, jolloin vuoden 2009 verotus olikin toimitettu virheellisesti!!!

Sinne ei olisi alun alkaenkaan pitänyt mitään myyntitappioita kirjata.

Jolloin jos ei tullut myyntitappiota eikä myyntivoittoa vuoden 2009 osakekaupoista (jolloin ensin ostettiin nippu yrityksen osakkeita heinäkuussa, ja myytiin ne saman vuoden syksyllä eteenpäin), niin aivan samoin vuoden 2015 osakekaupoista ei tullut myöskään myyntivoittoa enempää kuin se 5352 euroa (myyntivoitto saadaan laskettua siten, että vuoden 2015 osakemyynnistä vähennetään vuonna 2008 ostetut kalliit osakkeet). Ja tämä summa minulla oikeasti olikin olemassa omalla pankkitililläni - ainakin siihen asti, kunnes tilitin sen summan kokonaisuudessaan verottajalle 20.12.2015.

Täytyy sanoa, että tässä kohtaa oma oloni selvästi helpottui. Toki itsellänikin - vaikka en juristi olekaan - niin oma maalaisjärkikin jo oli sanonut sen, ettei 5352 euron tuloista voi mennä yli 22 tonnin veroja, mutta asia alkoi kuitenkin näyttää siltä, että verottaja saattaisi tämän mittelön voittaa väittämällä (ihan oikein) tappioita vanhentuneiksi...

Mutta nyt, jos saadaan osoitettua, ettei mitään tappioita ole koskaan ollutkaan, niin siinä tuleekin sitten vedettyä matto verottajan jalkojen alta...

Homma on nyt siis tässä vaiheessa jo periaatteessa ihan selvä. Ja lopullinen voittaja mitä ilmeisemmin on jo tiedossa...? Ainakin pitäisi olla. Tai ainakin itse suhtaudun nyt luottavaisin mielin siihen, että en minä tätä juttua häviä...

Mutta verottaja ei anna edelleenkään periksi. Tämä juttu on vasta alussa, ja tähän juttuun tulee vielä paljon jatkoa. Sen verran voin jo kertoa, että se jatko ei mitenkään mukavalta tunnu, eikä kuulosta...

Joten pysykääpä kuulolla...

Vähän apeat fiilikset...

Tässä vaiheessa tätä tarinaa iski vähän apeat fiilikset. Uusi vuosi lähestyy. Ei yhtään juhlafiilistä. Soittelin tutulle verojuristille. Hän oli reissun päällä. En tavoittanut. Itse en ollut onnistunut missään. En ollut saanut valitustani vuoden 2015 ennakkoverosta eli hakemusta verosta vapauttamiseksi edes käsittelyyn. Asia oli ennen aikainen.

En ollut myöskään onnistunut saamaan maksuaikaa jättimäiselle verolle, jota vaadittiin maksuun hyvin lyhyellä maksuajalla. Verotoimiston nettisivuilla kun ei ollut minulle sopivaa vaihtoehtoa... Turha edes yrittää valita se pisin 12kk vaihtoehto, koska en kuitenkaan tulisi pysymään 1900€/kk tahdissa kovinkaan pitkään. Tuskin yhtä tai kahta kuukautta pidemmälle...

Perheenjäsenet, varsinkin vaimo mutta myös teini-ikäiset lapset alkavat hermoilemaan, että miten me selvitään? Ja että pitääkö jo varattu ja maksettu etelänmatka perua (kyseessä siis risteily Tallinnaan)? Tai pitäisikö auto myydä? Töissä voisi käydä polkupyörälläkin... (tässä vaiheessa ei ollut vielä tiedossa kohta alkavat paukkupakkaset). Tai pitäisikö lasten luopua suunnitelmista lähteä lukioon opiskelemaan, ja mennäkin suoraan töihin? Ynnä muuta saman sortin ns. "ylireagointia".

Toki ymmärrän ylireagoinnin.

Talon rakentaminen oli on meillä nyt aivan loppusuoralla. Rakentamisessakin voi aina sattua kaikenlaista, myös budjettiylityksiä. Muutama sellainen tuli meillekin. Tästä syystä tätä tällaista noin 20 tonnin ylimääräistä menoerää ei kyllä olisi ollenkaan nyt tarvittu. Enkä normaalioloissa olisin tällaisesta jotenkin vielä selvinnytkin, mutta nyt tämä asia tuli kyllä äärimmäisen huonoon hetkeen.

Tämä tällainen saa kyllä itsellänikin aikaan hyvinkin lyhyet yöunet, vaikka kyse ei olekaan kuin euromääräisesti noin 20 tonnin asiasta.

Kuva.

Maksujärjestelypyyntö verottajalle

Ensin yritin siis anoa vapautusta luovutusvoiton verotuksesta, joka tuntui kovasti kohtuuttomalta, sillä 5.352,00 euron luovutusvoitolle oli määrätty ennakkoveroa yhteensä 22.865,05 euroa.

Verottaja vastasi tähän hakemukseen 30.11.2015 päivätyllä päätöksellä, että ei onnistu. Hakemusta ei edes oteta käsittelyyn, koska se oli ennen aikainen, eikä hakemusta voitu tutkia ennen kuin vasta lokakuussa 2016, jolloin vuoden 2015 lopullinen verotus vahvistuu.

Ongelmana oli edelleenkin noin 3 viikon päähän erääntyvä 22.865,05 euron "ennakontäydennysmaksu". Oli aika selvää, ettei sellaista summaa ainakaan tuossa annetussa ajassa pystynyt millään maksamaan.

Yritinkin sitten seuraavaksi saada lisäaikaa tälle maksulle, ja soitin verotoimiston puhelinnumeroon. Verotoimiston  palvelunumero tällaisissa asioissa on 020 697 028 (Maksujärjestelyt ja perintä, puhelun hinta pvm./mpm.).

Puhelimeen vastannut verovirkailija neuvoi minua ystävällisesti menemään heidän nettisivuillaan sellaiselle sivulle kuin "maksujärjestelypyyntö", joka löytyy tästä linkistä:

https://www.vero.fi/fi-FI/Asioi_verkossa/Kaikki_asiointipalvelut/Maksujarjestelypyynto(19882)

Siellä voi sitten nettikaavakkeelle täytellä omat tietonsa, ja valita itse itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon maksujärjestelyn pituudelle. Vaihtoehdot tässä kohdin nettikaavakkeella ovat 3kk, 6kk, 9kk ja 12kk.

"Jos maksujärjestely hyväksytään, se tulee voimaan heti, kun Verohallinto on käsitellyt asian. Maksuohjelmalla vero maksetaan kuukausittain tasasuuruisissa erissä. Ensimmäinen eräpäivä on kuukauden sisällä maksujärjestelyn hyväksymisestä. Verohallinto lähettää asiakkaalle maksuohjelman ja tilisiirtolomakkeet maksamista varten. Jos maksujärjestelyä ei myönnetä, siitä ilmoitetaan kirjeellä tai puhelimitse." (Suora lainaus verohallinnon nettisivuilta, yllä olevasta linkistä)

Joten, eipä siinä sitten muuta kuin että nettikaavaketta täyttämään ihan siinä puhelun kestäessä... Sehän käy helposti ja nopeasti, kas näin:

Verotoimiston nettisivuilta löytyy nettikaavake maksujärjestelypyyntöjä varten.

Kaavakkeen täyttö sujuikin joutuisasti aina siihen asti, kunnes piti valita maksujärjestelyn pituus. Tässä kohdin verovirkailija selosti, että tulisin saamaan päätöksen maksujärjestelypyyntööni jo noin viikon kuluessa sen lähettämisestä. Ja että minun ei tarvitse ottaa erikseen yhteyttä Verohallintoon, eli sieltä ollaan sitten yhteydessä minuun - myös siinä tapauksessa, että maksujärjestelyä ei jostain syystä myönnettäisi.

Ja edelleen luurin toisessa päässä ystävällinen ja erittäin avuliaalta kuulostava naisääni kertoi, että kun maksujärjestelypyyntöön todennäköisesti vastataan myöntävästi - siis kun ei ole veroja ulosotossa, ja kaikki lähtötiedot on muuten kunnossa, niin todennäköisesti myöntävän päätöksen tulisin saamaan, mutta siihen maksusuunnitelmaan pitää sitten ehdottomasti pitäytyä, eikä siitä saa yhtään lipsua. Muuten asiassa käynnistettäisiin ulosoton toimet.

No, tätä kuulostellessani laskeskelin samalla itse omassa päässäni, että jos laitan täpän kohtaan "12kk", niin silloin maksettavan kuukausierän suuruudeksi tulisi 22.865,05€ / 12kk = 1905,42€. Siis joka kuukausi! Ei kellään tavallisella palkansaajalla ole maksuvaraa näin paljon - tai ei ainakaan minulla ole!

Keskeytinkin sitten siinä vaiheessa ystävällisiä neuvoja jakavan verovirkailijan, että "kuule hei, nyt tässä teidän nettikaavakkeella ei ole ollenkaan sellaista vaihtoehtoa, joka minulle sopisi..."

Että kun perittävän summan suuruus on yli 20 tonnia, ja kun sitä edes ulosottoteitsekään ei voitaisi periä 12 kuukauden aikana minulta, niin en minä voi vapaaehtoisestikaan suostua, enkä pystyisi mitenkään jokaisen kuukauden palkkatuloistani tilittämään teille yli 1900 €/kk - eli että ei onnistu. Mutta ehdotin samalla, että jos sopii että maksaisin vaikkapa 500 euroa joka kuukausi, niin sitten tämä vaadittu summa tulisi maksettua noin 45 kuukauden aikana, eli vähän vajaassa neljässä vuodessa.

Nythän pitää huomata myös sellainen seikka, että kun koko ajan rakennan myös omaa omakotitaloa, niin sekin on myös melkoinen rasite, sekä ajankäytön että eurojenkin osalta...

No tätä asiaa verovirkailija ei ymmärtänyt ollenkaan. Heitä ei siis kiinnosta millään tavalla se, että rakentaako joku autoja, veneitä, taloja tai ihan mitä tahansa, vaan että vaihtoehdot maksujärjestelyssä on 3kk:sta 12 kuukauteen, ja mistään muusta ei edes keskustella!

No yritin sitten taas kerran selostaa, että kun en alun alkaenkaan ole saanut myyntivoittoina kuin 5352 euroa, niin jos siitä summasta oikeasti pitää maksaa yli 20 tonnin verot - niin ei se kyllä nyt vaan onnistu ihan nopeasti, eikä ainakaan yhden vuoden aikajänteellä. Ei sitten mitenkään - ei edes ulosottoteitsekään.

Tähän vaan verovirkailija totesi, että hän ei ota tällaiseen asiaan mitään kantaa. Että verovelka on ihan ja pelkästään minun ongelmani, ja nyt kun kyseessä on ennakkovero, niin minun olisi kuulemma pitänyt maksaa enempi veroja jo verovuoden aikana. Jolloin tällaiselta tilanteelta olisi kuulemma vältytty. Koska verotushan toimii niin, että ensin verovuoden aikana ennakkoveroina kerätään koko ajan veroa, jolloin ennakkoveron täydennystä ei tarvitse maksaa...

No hitto soikoon!

Kyllä minäkin nyt sentään tämän verran tiedän! Mutta kun yrityskaupatkin tehtiin vasta kesällä, niin millä minä olisin syksyyn mennessä voinut maksaa noin suuret ennakkoverot, koska aikaa ei olisi silloinkaan ollut kuin muutama kuukausi!

No, puhelinkeskustelu meni sitten ihan jankkaamiseksi, eikä se loppujen lopuksi johtanut yhtään mihinkään... Nettikaavakkeen kautta tehtävän maksujärjestelypyynnön jätin lopulta lähettämättä, koska mitään sopivaa tai realistista vaihtoehtoa siinä ei ollut.

Kun maksun eräpäivä läheni, niin maksoin eräpäivään mennessä eli 20.12.2015 päivämäärällä saamani myyntivoiton 5352,00 euroa 100%:sti, eli kokonaisuudessaan verohallinnolle. Sillä eihän sitä nyt Suomessa yleensä enempää veroja peritä, kuin mitä on ollut tulojakaan??? Tässä vielä kuvakaappaus pankkitiliotteesta joulua edeltäneiltä päiviltä:

Tilitapahtumia joulun alla 2015. Ylimmällä rivillä on tilitetty 5352,00 euroa verohallintoon.
(Näköjään käyty myös Vantaalla sekä Helsingissä Ravintola Kaarlessa, mutta nämä ei liity tähän juttuun.)

Jännityksellä jäin sitten odottamaan, että mitä ja millä aikataululla mahtaa sitten tapahtua sille jäljellä olevalle 17 tonnille, joka 22.865,05€ verosta jäi suorittamatta. Olin jo aiemmin kysynyt verotoimistosta, että aikooko he ryhtyä tämän osalta ulosottotoimenpiteisiin? Vastaus oli, että kyllä siinä aika suurella todennäköisyydellä niinkin voi käydä.

Summa-summarum tähän astiset tapahtumat:
1) Vuoden 2015 verotuksen muuttamista ja 22.865,05 euron verosta vapautumista koskevaa hakemustani ei edes otettu käsittelyyn. Hakemus oli verottajan mielestä tässä vaiheessa vielä ennenaikainen, lopullinen verotushan valmistuu vasta lokakuussa 2016.
2) Yritys saada lisäaikaa maksun suorittamiselle ei johtanut mihinkään. Verotoimiston virkailija ei edes suostunut keskustelemaan sellaisesta vaihtoehdosta, että maksuaika olisi ollut pidempi kuin 12 kuukautta.

Mitäs nyt sitten seuraavaksi? Sitä jouduin nyt sitten tässä vaiheessa miettimään, enkä oikein itse hyvää ratkaisua tähän keksinyt. Päätin ottaa yhteyttä yhteen hyvään ystävääni. Hän on ammatiltaan verojuristi, ja osaisi ehkä auttaa?

Tervetuloa mukaan! Luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita...

Kaikki alkoi siitä, kun posti toi kotiin verottajan päätöksen 30.11.2015. Päätöksessään verottaja vahvisti päivämäärällä 30.11.2015, että yritykseni myyntiin ja luovutusvoittoon liittyvä ennakkovero vuodelta 2015 pitää maksaa 23.12.2015 mennessä. Ennakkoveron määräksi oli laskettu 22.865,05€. Hakemukseni luovutusvoitosta vapautumiseen oli täten hylätty. Ja piste. Päätöksestä ei saanut valittaa. (Saaduista päätöksistä valokuvat jutun lopussa - jos haluat, kurkkaapa heti sinne ja jatka lukemista sitten.)

Ensimmäinen reaktioni oli huuto-naurua!!! Eihän tämä nyt mitenkään näin voi mennä!
Marraskuinen naurukohtausta ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Hymy alkoi hyytyä hyvinkin nopeasti...

Ehkä pitäisi tässä kohtaa kertoa enempi taustoista? Tätä tarinaa ei oikeastaan voida laittamaan marraskuusta 2015.

Itse asiassa tämä tarina alkoi jo paljon aikaisemmin. Pitäisikö lähteä liikkeelle ihan siitä, kun pariskunta A perusti "Lainakatto Oy" -nimisen yrityksen Espoon Suvisaaristossa noin 30 vuotta sitten. Pitkän elämäntyönsä tehtyään Lainakatto Oy oli kasvanut suureksi rakennusliikkeiden alihankkijaksi. Rakentamisessa meni silloin tosi lujaa. Lainakattoja tarvittiin joka puolelle, aina koirankopeista alkaen. Yrityksellä oli edessään loistava tulevaisuus. Yrittäjäpariskunnalla sen sijaan oli edessään eläkkeelle lähtö, sillä ikä painoi. Yritys tarvitsi uutta jatkajaa.

Tulin yrityksen osakkaaksi lokakuussa 2008 tehdyllä kaupalla. Näin jälkikäteen katsottuna kauppahinta oli kova, mutta kuitenkin ihan oikein laskettu ja hyvin perusteltu. Olihan yrityksellä edessään upea tulevaisuus. Kasvumahdollisuuksia näytti olevan rajattomasti. Taivas oli raja. Jos edes sekään. Pieni siivu eli vajaat 20% yrityksen osakkeita maksoi sillä hetkellä vähän vajaat sata tonnia. Itse pidin kauppaa hyvänä ja kauppahintaa sopivana. Näin varmaan myyjäkin, joten kaupat tehtiin. Ajatuksena oli tehdä omistajan vaihdos kahdessa erässä, jotta asiakkaat eivät hermostuisi.

Pian tämän jälkeen maailma muuttui. Tuli suhdannekäänne. Jenkeissä Lehman Brothers oli tehnyt konkurssin 15.9.2008. Tämä ei vielä Suomessa mitenkään näkynyt, eikä se myöskään näkynyt ensimmäisen yrityskaupan hinnassa.

Mutta talous lähti nopeasti Suomessakin alamäkeen, ja suhdanne herkkänä yrityksenä Lainakatto Oy:n tulevaisuuden suunnitelmat melko pian romahtivat. Tärkein asiakas teki konkurssin, ja siitä aiheutui isot luottotappiot. Lainakatto Oy:n kassavirta supistui ihan muutenkin, ja hetkittäin yritys oli itsekin konkurssin partaalla. Tässä tilanteessa yrittäjäpariskunta A päätti luopua yrityksestään kokonaan, jolloin ostin loputkin osakkeet heinäkuussa 2009 tehdyllä kaupalla. Jälkimmäisen - ja noin 80% yrityksen osakkeista maksoi pikkuisen päälle sata tonnia. Sain siis loput yrityksestä hyvinkin edullisesti.

Miten nämä kaupat rahoitettiin?

Itselläni ei juurikaan rahaa yrityksen ostoon ollut kummallakaan kertaa. Onneksi sain lainaa lähipiiristä, tarkemmin sanoen vaimoni lähipiiristä. Molemmat ostot rahoitettiin siis (korottomalla) lähipiirilainalla, jota loppupeleissä oli pikkuisen päälle 200 tonnia. Ihan eurolleen tarkka ostosumma, jonka yrittäjäpariskunta A:lle maksoin, oli kahdella kaupalla yhteensä 224648 euroa. Tällä summalla pääsin siis yrityksen omistajaksi 100%:sti.

Vaikka itselläni oli luja usko yrityksen tulevaisuuteen, huomasin kuitenkin pian, etten omin voimin saisi yritystä koskaan uuteen nousuun. Oma aika ja jaksamiseni ei yksinkertaisesti riittänyt siihen, vaikka ympäripyöreitä päiviä painoinkin. Tarvitsin itselleni jostain uuden yhtiökumppanin. Löysinkin sellaisen melko pian. Marraskuussa 2009 myin osan jälkimmäisessä erässä hankittuja osakkeita eteenpäin yhtiökumppani C:lle. Kauppahinta osakkeista oli suunnilleen se sama, millä hintaa olin ne itse muutama kuukausi aiemmin, eli heinäkuussa 2009 ostanut. Suhdannekäänteestä eniten siis joutui kärsimään yrityksen perustajat, eli pariskunta A - jonka elämän työn eli Lainakatto Oy:n osakkaiden arvo oli käytännössä romahtanut murto-osaan siitä, mitä se oli vielä hetki aikaisemmin ollut.

Myyntivoittoa tai myyntitappiota ei itselleni tästä jälkimmäisestä eteenpäin myynnistä tullut, eli sillä hintaa millä heinäkuussa ostin - sillä samalla myin osan osakkeista eteenpäin marraskuussa 2009.

Verottaja näki kuitenkin asian aivan toisin.

Verottajan mielestä olin myynyt marraskuussa 2009 eteenpäin kaikki 2008 kalliilla ostetut osakkeet, sekä lisäksi osan heinäkuussa 2009 edullisesti hankittuja osakkeita. Tämän periaatteen nimi on ns. "first-in-first-out" -periaate, jota sovelletaan pörssinoteerattujen osakkeiden luovutusvoittojen verotuksessa. Verottaja kirjasi näistä kaupoista myyntitappiota vuoden 2009 verotukseeni yhteensä noin 70 tonnia. Sillä ei ollut itselleni välittömästi mitään euromääräistä merkitystä, eihän tappioista veroa mene.

Nyt kesällä 2015 yhtiökumppani C halusi ostaa loputkin yrityksestä. Koska itse olin alkanut rakentaa vuosien varrella omaa omakotitaloa, jossa meni paljon omaa aikaa, kun pitkästä tavarasta rakennettiin. Minulla oli myöskin jo ihan uusia bisneksiä suunnitteilla, eikä minulla ollut tähän Lainakatto Oy:lle enää mitään annettavaa, joten me teimme yhtiökumppani C:n kanssa uudet kaupat.

Kauppahinnaksi sovittiin lopuista osakkeista kauppasumma niin, että kahdella kaupalla yhtiökumppani C osti minulta osakkeet yhteensä 230.000,00 euron hintaan. Itse olin puolestani ostanut kahdella kaupalla samat osakkeet yrittäjäpariskunta A:lta yhteensä 224648 eurolla. Olin siis saanut myyntivoittoa kahdesta kaupasta yhteensä 5352 euroa. Sama summa jäi omalle tililleni sen jälkeen, kun olin maksanut yrityksen ostamisesta aiheutunee lähipiirilainani pois.

No mitä tapahtui sitten seuraavaksi, kun olin myynyt loputkin osakkeet kesällä 2015?

Eipä viime kesän jälkeen ainakaan aluksi juurikaan mitään tapahtunut. Syksyllä verottajalle oli varmaankin mennyt varainsiirtoveromaksujen perusteella tieto yrityskaupoista, ja sieltä kysyttiin tarkemmin osakkeiden osto ja myyntihinnoista. Toimitin verotoimistoon täydet selvitykset siitä, miten olin kahdella kaupalla ostanut, ja kahdella kaupalla myynyt yrityksen - ja näistä kaupoista olin saanut luovutusvoittona 5352 euroa.

Tästä sitten napsahti ennakkoveroa 22.865,05 euroa!!! Ei mielestäni mikään ihme, että ensimmäinen reaktioni oli huutonaurua...?

Mutta pitihän sinne verotoimistoon sitten soitella, että miten ihmeessä tällainen näin suuri vero on ylipäätään mahdollista? Selitys oli se, että vuonna 2009 oli verotukseeni kirjattu noin 70000 euron myyntitappiot. Ja ne olivat nyt jo vanhentuneet, eikä niitä voitu enää huomioida. Jälkimmäisestä kaupasta vähennyksiin ei hyväksytty muuta kuin mitättömät vähennykset heinäkuussa 2009 ostettujen osakkeiden hinnasta - siis se osa, joka vielä oli jälkimmäisestä kauppahinnasta vähennettävissä. Ensimmäisestä kauppahinnastahan verottaja oli jo vähentänyt pois ensin ostetut kalliit osakkeet ja osan edullisia osakkeita, ja saanut lopputuloksena 70 tonnin myyntitappiot - ja nyt verottaja ilmoitti, ettei tuota "heidän itsensä keksimää" noin 70 tonnin myyntitappiota voinut enää hyödyntää. Sehän oli jo lain mukaan vanhentunut.

Siis en minä oikeasti ollut huomannut mitään myyntitappiota tehneeni - minähän olin ostanut ja myynyt ihan samalla hintaa osan osakkeista eteenpäin silloin 2009.

No voihan pahus...

Tosiasia oli nyt joka tapauksessa sellainen, että olin saanut myyntivoittona itselleni näistä yrityskaupoista vain sen 5352,00 euroa. Siitä summasta ei pysty maksamaan 22865,05 euron myyntivoittoveroa, koska tuollaista 22 tonnin summaa minulla ei ole koskaan edes ollutkaan.

Tässä vaiheessa homma näytti vähän hankalalta. Tein kuitenkin verotoimistoon kirjallisen hakemuksen tuollaisesta jättimäisesta ja omasta mielestäni täysin perusteettomasta verosta vapautumiseksi.

Hakemukseeni tuli hyvin nopeasti vastaus. Tässä siitä valokuvat. Eli marraskuussa 2015 saapunutta postia verottajalta (oikeat henkilötiedot ja sosiaaliturvatunnukset on peitetty):



Verotoimiston vastaus. Hakemus vuoden 2015 ennakkoverosta jätettiin tutkimatta,
koska varsinainen verotus valmistuu vasta 2016 lokakuun lopussa.



Maksukuitti, jolla 22865,05 euron verot piti maksaa 23.12.2015 mennessä. Maksuaikaa annettiin siis vain muutama viikko. Täytyy sanoa, että ei alkanut joulu eikä joulun odotus kovinkaan mukavissa merkeissä...



Suurennos vielä etusivun yläosasta.

Ja suurennos päätöksen etusivun alaosasta.